Demand-side Management älyverkkosysteemien markkinaraportti 2025: Syvällinen analyysi kasvun ajureista, teknologiainnovaatioista ja alueellisista mahdollisuuksista. Tutki keskeisiä trendejä, ennusteita ja strategisia näkemyksiä teollisuuden sidosryhmille.

• Johtopäätös ja markkinanäkymät
• Keskeiset teknologiset trendit kysyntäpuolen hallinnassa
• Kilpailutilanne ja johtavat toimijat
• Markkinakasvun ennusteet ja tulosennusteet (2025–2030)
• Alueanalyysi: Markkinadynamiikka maantieteen mukaan
• Haasteet, riskit ja nousevat mahdollisuudet
• Tulevaisuuden näkymät ja strategiset suositukset
• Lähteet ja viitteet

Johtopäätös ja markkinanäkymät

Kysyntäpuolen hallinta (DSM) älyverkkosysteemeissa viittaa teknologiakokonaisuuteen, strategioihin ja ohjelmiin, jotka on suunniteltu optimoimaan sähkönkulutustottumukset loppukäyttäjien keskuudessa, sovittaen kysynnän ja tarjonnan olosuhteet reaaliaikaisesti. Globaalin energiamaiseman muuttuessa kohti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, hajauttamista ja digitalisaatiota, DSM:stä on tullut kriittinen mahdollistaja verkon joustavuudelle, luotettavuudelle ja tehokkuudelle. Vuonna 2025 DSM-markkina älyverkkosysteemeissa on valmis vahvaan kasvuun, jota ohjaavat uusiutuvien energialähteiden lisääntynyt integraatio, hajautettujen energianlähteiden (DER) leviäminen ja edistyneen mittausinfrastruktuurin (AMI) laajamittainen käyttöönotto.

Mukaan MarketsandMarkets, globaalin kysyntäjouston hallintajärjestelmän markkina on ennustettu saavuttavan 46,0 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2025 mennessä, kasvaen yli 7 %:n vuosikasvuvauhdilla vuodesta 2020. Tämä kasvu perustuu sääntelyvelvoitteisiin energiatehokkuuden parantamiseksi, nouseviin sähkön hintoihin ja tarpeeseen lievittää verkon ruuhkautumista ja huipputuottamisen haasteita. Energiayhtiöt ja verkkotoimijat hyödyntävät yhä enemmän DSM-ratkaisuja — mukaan lukien automatisoitu kysyntäjousto (ADR), aikakäytön hinnoittelu ja reaaliaikainen kulutusanalytiikka — tasapainottaakseen tarjonta-kysyntädynamiikkaa ja viivästyttääkseen kalliita infrastruktuurisijoituksia.

DSM: n käyttöönottoa vauhdittavat myös IoT:n, tekoälyn ja pilvilaskennan edistysaskeleet, jotka mahdollistavat yksityiskohtaisen seurannan, ennakoivan analytiikan ja energialatausten automatisoidun hallinnan. Keskeiset toimijat, kuten Schneider Electric, Siemens ja IBM, investoivat voimakkaasti integroituun DSM-alustaan, joka tarjoaa energiayhtiöille ja kuluttajille käyttökelpoisia näkemyksiä ja saumattoman yhteensopivuuden älylaitteiden, sähköautojen ja hajautetun tuotannon omaisuuden kanssa.

Alueellisesti Pohjois-Amerikka ja Eurooppa johtavat DSM:n käyttöönottoa kypsän älyverkkoinfrastruktuurin ja tukevien politiikkakehysten ansiosta, kun taas Aasian-Pasifikin alueella on havaittavissa nopeaa kasvua, jota vauhdittavat urbanisaatio, verkkopäivitysaloitteet ja hallituksen kannustimet kysyntäjousto-ohjelmille. Esimerkiksi Kiinan aggressiivinen älymittarien käyttöönotto ja Japanin energian kestävyys Fukushiman onnettomuuden jälkeen ovat vauhdittaneet DSM-sijoituksia alueella (Kansainvälinen energiajärjestö).

Yhteenvetona voidaan todeta, että DSM älyverkkosysteemeissa on siirtymässä pilotointiprojekteista laajamittaisiin käyttöönottoihin vuonna 2025, ja se tulee näyttelemään keskeistä roolia mahdollistamassa kestävämpää, resilientimpää ja kuluttajakeskeisempää sähköekosysteemiä.

Keskeiset teknologiset trendit kysyntäpuolen hallinnassa

Kysyntäpuolen hallinta (DSM) älyverkkosysteemeissa kehittyy nopeasti, teknologisten edistysaskelien vauhdittamana, jotka mahdollistavat dynaamisemman, tehokkaamman ja kuluttajakeskeisemmän energian käytön. Vuonna 2025 useat keskeiset teknologiset trendit muovaavat DSM-kenttää, parantaen sekä verkon luotettavuutta että kestävyyttä.

• Edistynyt mittausinfrastruktuuri (AMI): Älymittareiden ja AMI: n leviäminen on perustavaa laatua DSM: lle. Nämä laitteet tarjoavat reaaliaikaista tietoa energiankulutuksesta, jolloin energiayhtiöt voivat toteuttaa dynaamista hinnoittelua ja kuluttajat voivat säätää käyttöä. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan globaalien älymittarien asennusten odotetaan ylittävän 1,5 miljardia vuoteen 2025 mennessä, mikä laajentaa DSM: n mahdollisuuksia merkittävästi.
• Tekoäly ja koneoppiminen: AI-ohjatun analytiikan käyttö ennakoimalla kysyntää, optimoi kuormasiirtoa ja henkilökohtaistaa energianhallintaa. Energiayhtiöt hyödyntävät koneoppimisalgoritmeja ennustamaan kulutushuippuja ja automatisoimaan kysyntäjoustoja, kuten Deloitte korostaa.
• Hajautettujen energianlähteiden (DER) integraatio: Kattoauringon, akuston ja sähköautojen (EV) kasvu muuttaa DSM: ää. Älyverkot sisällyttävät nyt DER: it kysyntäjousto-ohjelmiin, mikä mahdollistaa kaksisuuntaiset energianvirtaukset ja verkon tasapainottamisen. Wood Mackenzie raportoi, että DER-kapasiteetin odotetaan kasvavan yli 10 % vuosittain vuoteen 2025 mennessä, mikä lisää tarvetta kehittyneille DSM-ratkaisuille.
• Automaattinen kysyntäjousto (ADR): ADR-järjestelmät mahdollistavat reaaliaikaiset, automatisoidut säädöt energian kulutuksessa verkon signaalien tai hintamuutosten mukaan. Tähän teknologiaan luottavat sekä kaupallinen että asuinsektori, ja Guidehouse Insights ennustaa globaalin ADR-tulon nousevan 2,5 miljardiin dollariin vuonna 2025.
• Kuluttajaintressin alustat: Digitaalisten alustojen ja mobiilisovellusten avulla kuluttajat voivat osallistua aktiivisesti DSM-ohjelmiin. Nämä työkalut tarjoavat henkilökohtaisia näkemyksiä, kannustimia ja kontrollia energiankulutukseen, kuten McKinsey & Company huomauttaa.

Nämä teknologiset trendit tekevät DSM: stä älykkäämpää, automatisoitua ja vuorovaikutteisempaa älyverkkosysteemeissa, tukien siirtymistä kestävämpään ja resiliensimpään energiakokonaisuuteen vuonna 2025.

Kilpailutilanne ja johtavat toimijat

Kilpailutilanne kysyntäpuolen hallinnassa (DSM) älyverkkosysteemeissa kehittyy nopeasti, edistyneen mittausinfrastruktuurin, reaaliaikaisten tietoanalyysien ja energiatehokkuuden lisääntyvän sääntelytuennan myötä. Vuonna 2025 markkinat ovat luonteenomaisia sekoituksesta vakiintuneita energiateknologiayrityksiä, innovatiivisia startupeja ja energiayhtiöitä, jotka kaikki pyrkivät tarjoamaan kattavia DSM-ratkaisuja energiankulutuksen ja verkon luotettavuuden optimointiin.

Tämän sektorin johtavia toimijoita ovat Siemens AG, Schneider Electric ja General Electric, jotka tarjoavat integroituja DSM-alustoja, jotka hyödyntävät IoT: tä, tekoälyä ja pilvipohjaisia analyysejä. Nämä yritykset ovat laajentaneet portfoliossaan strategisten yritysostojen ja kumppanuuksien avulla, mikä tekee niistä kykeneviä tarjoamaan kattavia ratkaisuja energiayhtiöille ja suurille kaupallisille asiakkaille. Esimerkiksi Schneider Electric on parantanut EcoStruxure-alustansa sisältämään kehittyneitä DSM-toimintoja, kun taas Siemens AG jatkaa investointejaan verkon raja-alueen teknologioihin ja digitaalisiin palveluihin.

Uudet teknologiyritykset, kuten AutoGrid ja Opower (Oracle-yritys), tekevät myös merkittäviä edistysaskelia tarjoamalla AI-pohjaisia kysyntäjousto- ja asiakasosallistumisratkaisuja. Nämä alustat mahdollistavat energiayhtiöiden ennustaa kysyntää, automatisoida kuormasiirtoa ja kannustaa kuluttajatilanteen osallistumista DSM-ohjelmiin. AutoGrid on esimerkiksi tehnyt yhteistyötä energiayhtiöiden kanssa maailmanlaajuisesti toteuttaakseen virtuaalisia voimalaitoksia ja joustavia kuormanhallintajärjestelmiä, mikä osoittaa ohjelmistovaltaisten lähestymistapojen kasvavan merkityksen DSM-markkinoilla.

Energiayhtiöt, kuten Duke Energy ja National Grid, eivät ainoastaan ota käyttöön kolmannen osapuolen DSM-ratkaisuja, vaan kehittävät myös omia alustojaan hajautettujen energialähteiden ja asiakaskysynnän hallinnan parantamiseksi. Nämä energiayhtiöt hyödyntävät DSM: ää huipputuotannon vähentämiseksi, uusiutuvan energian integroimiseksi ja noudattaakseen sääntelyvelvoitteita hiilidioksidin vähentämiseksi.

Kilpailuympäristöä muovaavat lisäksi alueelliset politiikkakehykset ja kannustinohjelmat, erityisesti Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja osissa Aasian-Pasifikin aluetta. Kun sääntelyelimet vaativat enemmän verkon joustavuutta ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, markkinajohtajien odotetaan tekevän entistä enemmän investointeja tutkimukseen ja kehitykseen sekä strategisiin yhteistyöhön, varmistaen jatkuvan innovaation ja erottuvuuden DSM-tarjonnassa vuoteen 2025 ja sen jälkeen.

Markkinakasvun ennusteet ja tulosennusteet (2025–2030)

Kysyntäpuolen hallinta (DSM) älyverkkosysteemeissa on valmiina vahvaan kasvuun vuonna 2025, jota ohjaavat edistyneen mittausinfrastruktuurin, dynaamisten hinnoittelumallien ja hajautettujen energialähteiden integraation lisääntynyt käyttöönotto. MarketsandMarkets: n ennusteiden mukaan globaalin älyverkkosarjan markkinan ennustetaan saavuttavan 103,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2025 mennessä, jolloin DSM-ratkaisut muodostavat merkittävän osan, koska ne ovat keskeisessä roolissa energian kulutuksen ja verkon luotettavuuden optimoinnissa.

Vuonna 2025 DSM-ratkaisuista saadut tulot ennustetaan kasvamaan noin 15 %: n vuosittaisella kasvuvauhdilla (CAGR) vuodesta 2023, kun energiayhtiöt ja verkkotoimijat ottavat yhä enemmän käyttöön kysyntäjousto-ohjelmia ja reaaliaikaisia energianhallintaplatformeja. Pohjois-Amerikan ja Euroopan markkinoiden odotetaan johtavan DSM: n käyttöönotossa, jota vauhdittavat energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen sääntelyvelvoitteet sekä älymittarien korkea käyttöaste. Esimerkiksi Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) analyysi nostaa esiin, että DSM-aktiivinen joustavuus voisi vähentää huipputehon kysyntää jopa 20 % kehittyneissä talouksissa vuoteen 2025 mennessä, mikä tarkoittaa merkittäviä säästöjä ja lykkäyksiä infrastruktuurisijoituksille.

Keskeiset tulovirrat vuonna 2025 tulevat olemaan:

• Asuin- ja kaupalliset kysyntäjousto-ohjelmat, joiden odotetaan tuottavan yli 4 miljardia Yhdysvaltain dollaria maailmanlaajuisesti, Wood Mackenzien mukaan.
• Reaaliaikaisen kuorman hallinnan ja ennakoivan analytiikan ohjelmistoplatformit, joissa toimittajat, kuten Schneider Electric ja Siemens, raportoivat kaksinumeroisista kasvuluvuista DSM: n liittyvissä ohjelmistomyynneissä.
• Hajautettujen energialähteiden (DER) integrointipalvelut, mukaan lukien aurinkoenergia, varastointi ja sähköautot, joita paketoidaan yhä enemmän DSM-tarjouksiin verkon joustavuuden maksimoimiseksi.

Katsottaessa eteenpäin vuoteen 2025, DSM-markkina älyverkoissa odottaa hyötyvänsä jatkuvasta poliittisesta tuesta, teknologiainnovaatioista ja kasvavasta kuluttajatietoisuudesta energiatehokkuuden osalta. Nämä tekijät tukevat yhteisesti optimistisia tuloennusteita ja luovat perustan kestävälle laajentumiselle vuosikymmenen loppuun saakka.

Alueanalyysi: Markkinadynamiikka maantieteen mukaan

Alueelliset dynamiikat kysyntäpuolen hallinnassa (DSM) älyverkkosysteemeissa muotoutuvat erilaisten sääntelykehysten, energian kulutustottumusten ja teknologisen käyttöönoton tasojen mukaan keskeisillä globaaleilla markkinoilla. Vuonna 2025 Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian-Pasifikin alueen odotetaan johtavan DSM:n käyttöönottoa, jokaisella alueella omat markkinavoimansa ja politiikkahankkeensa.

Pohjois-Amerikka on edelleen eturintamassa, kiihtyen mittavasta verkon modernisoinnista ja tukevista sääntelyvelvoitteista. Yhdysvallat hyötyy erityisesti liittovaltion ja osavaltion tasoisista kannustimista energiayhtiöille edistyneen mittausinfrastruktuurin (AMI) ja dynaamisten hinnoittelujärjestelmien käyttöönottoon. Yhdysvaltain energiatietoviraston mukaan yli 70 % Yhdysvaltain sähköasiakkaista oli älymittarien piirissä vuoteen 2023 mennessä, mikä mahdollistaa laajan osallistumisen DSM-ohjelmiin. Kanadan maakunnat, erityisesti Ontario ja British Columbia, laajentavat myös aikakäytön tariffi- ja kysyntäjoustoaloitteita, mikä edelleen stimuloi markkinakasvua.

Eurooppa on tunnettu aggressiivisista hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteista ja kuluttajavallan korostamisesta. Euroopan Unionin puhtaan energian paketti velvoittaa jäsenvaltioita helpottamaan aktiivista kuluttajatoimintaa energiamarkkinoilla, mikä edistää DSM-n käyttöä. Maissa kuten Saksassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Alankomaissa ollaan eturintamassa, hyödyntäen korkeaa älymittarien käyttöastetta ja edistynyttä verkon digitalisaatiota. Euroopan sähköverkon siirto-operaattoreiden verkosto (ENTSO-E) raportoi, että kysyntäjousto on myötävaikuttanut yli 5 %: iin huipputehonhallinnasta useissa Länsi-Euroopan maissa vuonna 2024, ja tätä lukua odotetaan kasvavan vuonna 2025, kun joustavuusmarkkinat kypsyvät.

• Aasian-Pasifikin alue on todistamassa nopeaa DSM-kasvua, erityisesti Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Kiinan 14. viiden vuoden suunnitelma asettaa älyverkot ja DSM-teknologiat ensisijaisiksi urbaanin kysyntäpiikin kasvun ja uusiutuvan energian integraatioden haasteiden ratkaisemiseksi. Kiinan valtion sähköyhtiö toteuttaa laajamittaisia kysyntäjouston pilotteja, jotka kohdistuvat sekä teollisuus- että asuinsektoreihin. Japanin vapautettu sähkön markkina ja hallituksen tukemat virtuaaliset voimalaitosprojektit vauhdittavat DSM: n nostetta, kun taas Etelä-Korean energiamaster-suunnitelma korostaa kysyntäjoustavuutta keskeisenä strategiana verkon luotettavuuden parantamiseksi.

Uudet markkinat Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä omaksuvat vähitellen DSM: n, usein osana laajempia verkon modernisointiponnisteluja. Kuitenkin rajalliset infrastruktuuri- ja sääntelytuet tällä hetkellä rajoittavat laajamittaisia käyttöönottoja. Kaiken kaikkiaan alueelliset DSM-markkinadynamiikat vuonna 2025 heijastavat politiikan, teknologian ja kuluttajatilanteen yhdistelmää, jossa kehittyneet taloudet asettavat tahdin globaalille käytölle.

Haasteet, riskit ja nousevat mahdollisuudet

Kysyntäpuolen hallinta (DSM) älyverkkosysteemeissa kehittyy nopeasti, mutta sektori kohtaa monimutkaisen haasteiden, riskien ja nousevien mahdollisuuksien maiseman vuoteen 2025 tultaessa. Yksi ensisijaisista haasteista on erilaisten ja hajautettujen energianlähteiden (DER) integrointi olemassa olevaan verkoinfrastruktuuriin, kuten katolla olevat aurinkopaneelit, sähköautot ja akustot. Tämä integraatio vaatii edistyksellistä ennustamista, reaaliaikaisia tietoanalyysiä ja vahvoja viestintäprotokollia, joita monet energiayhtiöt ovat edelleen kehittämässä tai skaalaamassa. Laitteiden ja alustojen välinen standardoimaton yhteensopivuus monimutkaistaa DSM:n toteuttamista, mikä voi johtaa tehottomuuksiin ja lisääntyvään toimintakustannustasoon.

Kyberturvallisuusriskit ovat myös lisääntymässä, kun DSM nojaa yhä enemmän digitaaliseen viestintään ja IoT-mahdollisiin laitteiden. Liitettyjen päätelaitteiden leviäminen lisää hyökkäyspintaa, mikä tekee älyverkoista haavoittuvampia kyberuhille, jotka voisivat häiritä kysyntäjousto-ohjelmia tai vaarantaa asiakastietoja. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan energiayhtiöiden on investoitava edistyksiin kyberturvallisuusmenettelyihin ja jatkuvaan valvontaan riskien vähentämiseksi.

Kuluttajaosallistuminen on edelleen jatkuva haaste. Vaikka DSM-ohjelmat tarjoavat kannustimia energian käytön siirtämiseen tai vähentämiseen, asiakasosallistumisasteet ovat usein odotettua alhaisempia. Esteitä ovat tietoisuuden puute, koettu vaivannäkö ja huoli yksityisyydestä. Energiayhtiöt kokeilevat käyttäytymisanalyysejä ja henkilökohtaisia palautteita sitoutumisen lisäämiseksi, mutta tulokset ovat vaihteleva. Sähkötutkimusinstituutti toteaa, että tehokas DSM vaatii paitsi teknologisia ratkaisuja myös vahvoja asi教育 and trust-building initiatives.

Näistä haasteista huolimatta merkittäviä mahdollisuuksia on syntymässä. Tekoälyn ja koneoppimisen kasvu mahdollistaa tarkempaa kuormitusennustamista ja automatisoitua kysyntäjoustoahuollontaa, mikä parantaa verkon joustavuutta ja luotettavuutta. Sääntelykehyksinä uudet markkinamekanismit kysyntäjouston ja hajautettujen energialähteiden osallistumiseen. Esimerkiksi Yhdysvaltain liittovaltion energiamarkkinakomissio on ottanut käyttöön ensimmäisiä politiikkoja, joilla helpotetaan kysyntäpuolen resurssien laajempaa integrointia tukkumarkkinoille.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka DSM älyverkkosysteemeissa kohtaa teknisiä, turvallisuus- ja osallistumishaasteita, digitaalisten teknologioiden, sääntelytuennan ja kasvavan DER: n hyväksynnän yhdistyminen luo uusia mahdollisuuksia arvon luomiseen ja verkon modernisointiin vuoteen 2025 ja sen jälkeen.

Tulevaisuuden näkymät ja strategiset suositukset

Katsottaessa eteenpäin vuoteen 2025, kysyntäpuolen hallinta (DSM) älyverkkosysteemeissa on valmis merkittävään kehitykseen, jota ohjaavat teknologiset edistysaskeleet, sääntelymuutokset ja muuttuvat kuluttajakäyttäytymiset. Hajautettujen energialähteiden (DER) leviäminen, kuten kattoaurinko ja akustot, tulee edelleen voimistamaan kuluttajia osallistumaan aktiivisesti verkon tasapainottamiseen, jolloin DSM-strategioista tulee dynaamisempia ja hajautettuja. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan digitalisaatio ja kehittyneet analytiikat mahdollistavat energiayhtiöille kysynnän ennustamisen tarkemmin ja reaaliaikaisten hinnoittelumallien toteuttamisen, kannustaen kuluttajia siirtämään tai vähentämään energian käyttöä huipputeholla.

Vuoteen 2025 mennessä tekoälyn (AI) ja koneoppimisen integrointi DSM-alustoihin mahdollistaa tarkemman ja automatisoidun hallinnan asuin- ja kaupallisista kuormista. Tämä on erityisen merkittävää, kun sähköautojen (EV) hyväksyminen lisääntyy, mikä luo uusia kysyntähuippuja ja joustavan kuormanhallinnan mahdollisuuksia. Energiayhtiöiden odotetaan hyödyntävän AI-pohjaisia kysyntäjousto-ohjelmia optimoidakseen verkon vakautta ja vähentääkseen riippuvuutta huipputuotantovoimaloista, kuten National Renewable Energy Laboratory korostaa.

Strategisesti energiayhtiöiden ja verkkotoimijoiden tulisi priorisoida investointeja yhteensopiviin DSM-teknologioihin, jotka voivat saumattomasti integroitua laajaan älylaitteiden, DER: n ja sähköauton latausinfrastruktuurin. Kumppanuudet teknologiatoimittajien ja aggregaattoreiden kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä kysyntäjousto-ohjelmien laajentamiseksi ja asiakasosallistumisen varmistamiseksi. Politiikan päättäjät todennäköisesti esittelevät myös aggressiivisempia aikakäytön tariffit ja kannustimia joustavaa kulutusta varten, kuten on nähty pilotointiohjelmissa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (Smart Energy International).

• Kiihdytä AI-kiihdytysten DSM-alustojen käyttöönottoa reaaliaikaisen kuorman hallinnan ja ennustamisen parantamiseksi.
• Laajentaa asiakasosallistumishankkeita, mukaan lukien koulutus dynaamisesta hinnoittelusta ja kannustimia osallistumiseen kysyntäjousto-ohjelmiin.
• Sijoita yhteensopivuusstandardeihin, jotta voidaan varmistaa saumaton integraatio uusien DER: n ja älylaitteiden kanssa.
• Yhteistyö sääntelyviranomaisten kanssa tukevien politiikkojen ja markkinamekanismien muovaamiseksi, jotka palkitsevat joustavuutta ja verkon palveluja kysyntäpuolelta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että DSM:n tulevaisuus älyverkkosysteemeissa muotoutuu digitaalisen innovaation, sääntelytuennan ja aktiivisen kuluttajaosallistumisen myötä. Sidosryhmät, jotka reagoivat näihin suuntauksiin aktiivisesti, ovat parhaiten asemassa saamaan arvoa ja varmistamaan verkon luotettavuutta entistä monimutkaisemmassa energiamaisemassa.

Lähteet ja viitteet

• MarketsandMarkets
• Schneider Electric
• Siemens
• IBM
• Kansainvälinen energiajärjestö
• Deloitte
• Wood Mackenzie
• McKinsey & Company
• General Electric
• Opower (Oracle-yritys)
• National Grid
• Euroopan sähköverkon siirto-operaattoreiden verkosto (ENTSO-E)
• Sähkötutkimusinstituutti
• Kansallinen uusiutuvan energian laboratorio
• Smart Energy International